Omaishoidon päättyminen
Jossain vaiheessa elämää omaishoito voi tulla päätökseen tavalla tai toisella.
Onnettomuudessa vammautunut läheinen kuntoutuu siten, että kyseessä ei ole enää omaishoitotilanne. Hoidettavan läheinen siirtyy asumaan hoitolaitokseen tai menehtyy. Omaishoidosta luopuminen on aina uusi elämänvaihe, kriisikin, johon usein tarvitaan ulkopuolista tukea.
Kun hoidettava siirtyy hoitolaitokseen
Jo ennen omaishoitajaksi ryhtymistä, tulee henkilön miettiä omaishoitajuutta monelta kannalta, esimerkiksi:
- Onko minulla voimavaroja huolehtia läheisestäni?
- Onko minulla turvalliset ja asianmukaiset tilat hoitaa läheistäni?
- Onko hoidettavani siinä kunnossa, että häntä voi hoitaa kotona?
Samoja kysymyksiä voi joutua miettimään myös siinä vaiheessa, kun hoidettavan kunto huononee, käytös on haastavaa tai kun omat voimavarat ovat esimerkiksi uupumuksen takia vähissä. Omaishoitajalla voi olla suuri kynnys päättää hoidettavan läheisen siirtymisestä hoitolaitokseen.
Hoitavalle omaiselle luopuminen merkitsee myös oman elämäntilanteen suurta muutosta. Hoidettavan puolison kanssa on voitu viettää vuosikymmeniä yhteistä avioelämää, ja rakkaasta puolisosta irtautuminen voi tuntua jopa mahdottomalta.
Myös hoidettavalle aikaisemmin annetut lupaukset esimerkiksi siitä, että hän saisi olla loppuun asti kotona, voivat aiheuttaa syyllisyyden tuntemuksia väsyneelle omaishoitajalle. Omaishoitajan uupuminen on kuitenkin suuri riski molempien hyvinvoinnille, emmehän me kukaan halua, että yhden hoidettavan sijaan hoidettavia olisikin pian kaksi. Hoitajan uupuessa riski myös siihen, että hoidettava tulee kaltoinkohdelluksi on suuri. Kaltoinkohtelu voi olla tahallista tai tahatonta mm. omaishoitajan tiedonpuutteesta tai uupumuksesta johtuvaa laiminlyöntiä. Kaltoinkohtelu voi kohdistua paitsi hoidettavaan, mutta myös hoitajaan itseensä esimerkiksi liiallisena vaativuutena tai armottomuutena. Näissä tilanteissa voi hoidettavan siirtyminen hoitopaikkaan olla kaikkien kannalta paras vaihtoehto.
Hoitopaikan tarpeesta kannattaa kertoa mahdollisimman aikaisin esimerkiksi palveluohjaajalle tai kotihoidon työntekijälle. Hoitopaikan saamiseen voi mennä aikaa, ja sitä odottaessa sekä hoitaja että hoidettava voivat vähitellen valmistautua tulevaan muutokseen
Kun hoidettava menehtyy
Kuolema on osa luonnollista elämänkulkua. Kuitenkin sen oman läheisen ihmisen kuolema voi aiheuttaa kriisin elämään. Läheisen kuolema voi herättää monenlaisia tunteita, kuten surua, vihaa, kaipuuta, helpotusta tai tarvetta etsiä syyllisiä.
Menetyksestä ja surusta on hyvä puhua. Jos omien ajatusten purkaminen puhumalla tuntuu vaikealta, voi koettaa muita keinoja, kuten esimerkiksi kirjoittamista tai metsälle huutamista. Oikeaa tapaa surra ei ole, eikä surulle ole aikarajaa.
Hoidettavan menehdyttyä on tärkeää ilmoittaa siitä mahdollisimman pian Etelä-Savon hyvinvointialueelle (p. 015 211 557). Omaishoidon tuen maksaminen jatkuu niin kauan, kunnes tieto muutoksista tulee. Yli maksetut tuet peritään takaisin, ja raskaassa tilanteessa siitä tulee yksi ylimääräinen asia, joka täytyy kaiken muun ohella hoitaa.
Järjestömme tuki luopumisen hetkellä
Yhdistyksemme tukee omaishoitajia myös omaishoidosta luopumisen hetkellä.
Katse huomiseen on omaishoitajille suunnattu vertaistukiryhmä, joka tarjoaa mahdollisuuden keskustella surusta ja luopumisesta, käydä läpi omia kokemuksia ja tunteita toisten samassa tilanteessa olevien kanssa.
Ryhmän tavoitteena on tukea omaishoitajia hetkeksi pysähtymään ja miettimään uutta elämäntilannettaan, suuntaamaan katseensa tulevaisuuteen ja löytämään sieltä odottamisen arvoisia sekä iloa tuottavia asioita. Ryhmä on tarkoitettu sekä tilanteissa, jossa hoidettava siirtyy hoitolaitokseen että tilanteissa, jossa hoidettava on menehtynyt. Järjestämme ryhmää tarpeen mukaan eri paikkakunnilla.
Voit myös olla yhteydessä suoraan yhdistyksemme työntekijöihin, jos kaipaat henkilökohtaista keskustelutukea.
Keskustelutuki voidaan järjestää toiveidesi mukaan joko puhelimitse, etäyhteydellä tai toimistollamme. Parhaiten saat varattua kiireettömän ajan itsellesi jättämällä yhteydenottopyynnön järjestöavustajallemme puh. 044 944 8493 tai sähköpostitse yhteydenotto@msol.fi. Keskustelutuki on maksutonta ja tarkoitettu lyhytaikaiseksi tueksi (maks. 5 tapaamista).